Vaikka sillä ei ole kovin isoa merkitystä kampanjointivaiheessa, on sillä kuitenkin oma merkityksensä. Tällä kertaa arpakone antoi numeroksi kuntavaalehin 54 (Pirkkala). Sillä sitten mennään. Hieno numero!
Kokoomuksen vaaliohjelma julkistettu
Kokoomus oli edellisten kuntavaalien suurin puolue, toivottavasti myös tulevien vaalien. Vaaliohjelma julkistettiin tänään puolueen virallisessa kampanjan avauksessa Hyvinkäällä.
Millainen on hyvä kunta? Se on toimiva, terve ja turvallinen.
Varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat kuntien keskeisempiä tehtäviä. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa siihen, että koulu on omille lapsille hyvä ja turvallinen paikka. Kokoomuksen tavoitteena on pitkällä aikavälillä maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus. Valinnanvapaus on oltava mukana myös varhaiskasvatuksessa. Vaaliohjelmassa on mielenkiintoisia asioita seuraavien otsikoiden alla: #maailmanparhaatopettajat #tervekoulu #harrastustakuu ja #kulttuuri. Kannattaa käydä lukaisemassa tarkemmin!
Elinvoimasta työtä, työstä elinvoimaa. Kunnan rooli on luoda yritystoiminnalle suotuisat puitteet. Tämä luo vireää yritystoimintaa, joka taas osaltaan verotuloja. Hyvinvointi ja olosuhteet kehittyvät. Toimiva ja tasapuolinen kaavoitus auttaa sekä yritystoimintaa että takaa kuntalaisille viihtyisän elinympäristön. Kaikkia ei ole pakko tehdä kunnan voimin, on järkevää miettiä myös alueen yritysten ja järjestöjen osaamisen hyödyntämistä. Prosessien virtaviivaistamisen, esimerkiksi sähköisen lupahakemukset helpottavat kaikkien elämää.
Joukkoliikenteen kehittäminen takaa turvalinen koulu- ja työmatkan. Myös vapaa-aikaan liittyvät kävely- ja kevyenliikenteenväylät tulee pitää hyvässä kunnossa. Lähiliikuntapaikkojen lisääminen on tavoitteenamme Pirkkalassa. Kaikki tämä toimii mainiosti myös ennaltaehkäisevä toimintana tulevaisuuteen.
Hyvinvointi ja yhteisöllisyys on tavoittelemisen arvoisia asioita. Jokainen meistä ansaitsee mahdollisuuden hyvään elämään. Kunnan tehtävä on tukea osaltaan tätä päämäärää. Palveluiden tulee olla saatavilla ja oikein kohdistettuja. Hyvinvointipalvelut on toteutettava ihmisten, ei hallinnon ehdoilla.
Edellä oli muutama poiminta varsin kattavasta vaaliohjelmasta, käy tutustumassa tarkemmin! Se löytyy täältä 🙂
Tuhat makkaraa
Kaikki 5 pormestariehdokasta osallistuivat laskiaisena talkoisiin. Reipin tilalla järjestetty laskiaisrieha osoittautui yleisömenestykseksi. Paikalle saapui yli 1000 kuntalaista, joten parkkipaikoilla oli lähes kaaos.
Paistoimme talkoilla makkaraa, joka loppui kaksi kertaa kesken. Täydennystä haettiin paikallisista kaupoista. Jonoa muodostui ja vaikka tiimi toimi hyvin, tunnelma oli touhukas ja iloinen.
Yksi vaaliteemoistani on yhteisöllisyyden kehittäminen. Tämä tilaisuus oli loistava esimerkki siitä, mihin meidän tulisi pyrkiä saavuttaaksemme välitöntä kanssakäymistä. Jatketaan samaan malliin, lisää näitä!
Iloista ehdokashankintaa
Kuntavaaleihin on 1 kk ja 17 päivää. Lähes jokaisessa Suomen kunnassa viritellään loppukiriä ehdokashankinnan osalta. Isojen kaupunkien ja kuntien listat täyttyvät nopeasti, hieman pienemmät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä hyvän ja monipuolisen ehdokaslistan aikaansaamiseksi. Listalla on merkitystä, koska vain muutama ehdokas valitaan oman äänimäärän perusteella. Jokainen ääni on tärkeä!
Kuntavaalit nettisivu on hyvä tiedonlähde vaaleihin liittyen. Sieltä löytyy tietoa äänestäjille, ehdokkaille, kunnille ja medialle. Suosittelen tutustumaan, hyvät sivut!
Suhteellisessa vaalitavassa puolueen kokonaisäänimäärä ratkaisee osuuden tulevasta valtuustosta. Esimerkiksi jos Kokoomus saa Pirkkalassa 35% äänistä, se tarkoittaa 15 valtuutettua, valtuuston vahvuuden ollessa 43 valtuutettua. Tämä oli osuutemme viime kuntavaalien (2012) jälkeen. Suhteellinen vaalitapa on pienille puolueille enemmistövaalitapaa edullisempi.
Suhteellinen vaalitapa on peruste sille, miksi jokainen ääni vaikuttaa. Kokonaismäärä on oleellinen tekijä vaalin tuloksen kannalta, siksi ehdokaslistan merkitystä ja laajuutta ei voi liikaa korostaa.
Mikäli olet kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä tai vieraile ehdolle.fi sivuilla! 
Pormestarimallista
Pormestariasiat puhuttavat monissa kahvipöydissä ennen vaaleja, varsinkin Helsingissä, Tampereelle, Tuusulassa ja omassa kotikunnassani Pirkkalassa. Minulta kysytään lähes päivittäin, onko se pormestarin tehtävä kokopäiväinen työ ja koska/miten siihen tulee valituksi. Avaan asiaa, toivottavasti se antaa myös kysyjille muutaman vastauksen.
Vuonna 2006 tuli kuntalakiin lisäys, jonka seurauksena kunnanjohtajan lisäksi myös pormestari voi johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Tampere otti pormestarimallin ensimmäisenä, Timo P Nieminen valittiin pormestariksi vuonna 2007. Suomen toinen pormestari, Antero Saksala, valittiin Pirkkalaan vuonna 2009.
Mikä ero on kunnanjohtajalla ja pormestarilla? Kuntalain mukaan asia menee seuraavasti: Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan ja pormestari on kunnan luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Viranomainen toimii virkasuhteessa, hän ei ole suoraan vastuussa tekemisistään kuntalaiselle. Hänen tehtävänsä on hoitaa asioita sekaantumatta strategisiin linjauksiin tai arvokeskusteluun. Pormestari ja muut luottamushenkilöt ovat kuntalaisten valitsemia ja he kantavat poliittisen vastuun tekemistään päätöksistä. Poliittiset päätökset tehdään arvojen perusteella. Kunnanjohtaja on hybridi, viranhaltija jolla on usein poliittinen tausta.
Pormestarimallin tavoitteena on luoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Valtuusto valitsee pormestarin ja voi tarvittaessa erottaa hänet. Kunnanjohtaja voi olla eläkevirka, tosin joissain kunnissa viran kestolle on asetettu yläraja. Pirkkalassa pormestarin ja viranhaltijoiden tehtävät määritellään erikseen hallintosäännössä, joka astuu voimaan päivitetyssä muodossaan 1.6.2017. Pormestarin asemaa Pirkkalassa on kuvattu seuraavasti: ”Pormestari toimii portinvartijana politiikanteon ja virkavalmistelun välissä. Hänen kauttaan kulkee tieto poliittisesta tahdosta valmistelijoille ja hän antaa poliitikoille valmistelusta tietoa päätöksenteon tueksi. Pormestarin roolia voidaan kuvata suppilona, jonka kautta tieto kulkee poliitikkojen ja virkakunnan välillä.” (Lähde: Hallintojohtaja Olli Niemi 2011)
Pormestarimallin tavoitteena on olla kansanvaltaisempi, avoimempi järjestelmä. Lähidemokratian merkitys korostuu entisestään maakuntauudistuksen myötä. Sote-asiat päätetään jatkossa muualla. Kuntiin jää kuitenkin paljon asioita päätettäväksi, kuten sivistys, hyvinvointi ja elinvoimaisuuden kehittäminen. Siksi on tärkeää, että toimintaa johdetaan avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Kuntalaiset näkevät ja kokevat mitä tapahtuu, kabineteissa suhmutointi on jäämässä historiaan. Viranhaltijat ovat omien vastuualueidensa vahvoja osaajia, mutta poliittisen ohjauksen vahvistuessa, päätökset perustuvat kuntalaisten tahtoon. Koko prosessista tulee näin mielestäni paljon suoraviivaisempaa ja mielekkäämpää.
Pormestari Marko Jarva 