Tekeminen ja oleminen muuttui melkoisesti maaliskuussa 2020. Viheliäinen virus saapui keskuuteemme. Siirryimme etätyömoodiin, osa eristykseen ja karanteeniin. Oli opeteltava uudet rutiinit ja tavat toimia arjessa. Homma oli hieman mullin mallin.
Koronavirus ja -pandemia olivat uutisoinnnin keskiössä. Aluksi se oli suuren mielenkiinnon kohteena, mutta toistettuaan itseään päivästä toiseen, siitä tuli jo puuduttavaa. Kuulijat turtuivat uutisvirtaan.
Suuret muutokset pakottavat ihmisiä ajattelemaan ja mukautumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Tässä voi nähdä useita hyviä puolia. Henkilökohtaisesti koen etätyön tehokkaana tapana tehdä keskittymistä vaativia työtehtäviä. Toisaalta työhöni kuuluvat edustukselliset tilaisuudet käytännössä loppuivat tapaamisrajoitusten vuoksi. Jäi ylimääräistä tilaa kalenteriin, vaikka perheen ja harrastusten iloksi. Sosiaalisten kontaktien väheneminen toki teki arjesta astetta ankeampaa.

Nyt kesäkuun alussa rajoitusten purku on alkanut. Odotamme jännittyneinä, miten elämä ja arki tästä jatkuvat. Puhutaan uudesta normaalista, mutta ainakaan vielä sen konkretia ei ole täysin auennut. Toisen aallon tuloa ennakoidaan. Ilmassa on edelleen paljon avoimia kysymyksiä.
Suhtaudun asioihin pääsääntöisesti hyvin positiivisesti ja optimistisesti. Tämä häiriötilanne on aikanaan ohi ja me selviämme siitä hyvällä yhteistyöllä ja tietenkin suomalaisella sisulla. Periksi ei anneta, ainakaan pienelle ja visaiselle virukselle!
Toivotan teille kaikille aurinkoista ja turvallista kesää ☀️
