Pormestariasiat puhuttavat monissa kahvipöydissä ennen vaaleja, varsinkin Helsingissä, Tampereelle, Tuusulassa ja omassa kotikunnassani Pirkkalassa. Minulta kysytään lähes päivittäin, onko se pormestarin tehtävä kokopäiväinen työ ja koska/miten siihen tulee valituksi. Avaan asiaa, toivottavasti se antaa myös kysyjille muutaman vastauksen.
Vuonna 2006 tuli kuntalakiin lisäys, jonka seurauksena kunnanjohtajan lisäksi myös pormestari voi johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Tampere otti pormestarimallin ensimmäisenä, Timo P Nieminen valittiin pormestariksi vuonna 2007. Suomen toinen pormestari, Antero Saksala, valittiin Pirkkalaan vuonna 2009.
Mikä ero on kunnanjohtajalla ja pormestarilla? Kuntalain mukaan asia menee seuraavasti: Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan ja pormestari on kunnan luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Viranomainen toimii virkasuhteessa, hän ei ole suoraan vastuussa tekemisistään kuntalaiselle. Hänen tehtävänsä on hoitaa asioita sekaantumatta strategisiin linjauksiin tai arvokeskusteluun. Pormestari ja muut luottamushenkilöt ovat kuntalaisten valitsemia ja he kantavat poliittisen vastuun tekemistään päätöksistä. Poliittiset päätökset tehdään arvojen perusteella. Kunnanjohtaja on hybridi, viranhaltija jolla on usein poliittinen tausta.
Pormestarimallin tavoitteena on luoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Valtuusto valitsee pormestarin ja voi tarvittaessa erottaa hänet. Kunnanjohtaja voi olla eläkevirka, tosin joissain kunnissa viran kestolle on asetettu yläraja. Pirkkalassa pormestarin ja viranhaltijoiden tehtävät määritellään erikseen hallintosäännössä, joka astuu voimaan päivitetyssä muodossaan 1.6.2017. Pormestarin asemaa Pirkkalassa on kuvattu seuraavasti: ”Pormestari toimii portinvartijana politiikanteon ja virkavalmistelun välissä. Hänen kauttaan kulkee tieto poliittisesta tahdosta valmistelijoille ja hän antaa poliitikoille valmistelusta tietoa päätöksenteon tueksi. Pormestarin roolia voidaan kuvata suppilona, jonka kautta tieto kulkee poliitikkojen ja virkakunnan välillä.” (Lähde: Hallintojohtaja Olli Niemi 2011)
Pormestarimallin tavoitteena on olla kansanvaltaisempi, avoimempi järjestelmä. Lähidemokratian merkitys korostuu entisestään maakuntauudistuksen myötä. Sote-asiat päätetään jatkossa muualla. Kuntiin jää kuitenkin paljon asioita päätettäväksi, kuten sivistys, hyvinvointi ja elinvoimaisuuden kehittäminen. Siksi on tärkeää, että toimintaa johdetaan avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Kuntalaiset näkevät ja kokevat mitä tapahtuu, kabineteissa suhmutointi on jäämässä historiaan. Viranhaltijat ovat omien vastuualueidensa vahvoja osaajia, mutta poliittisen ohjauksen vahvistuessa, päätökset perustuvat kuntalaisten tahtoon. Koko prosessista tulee näin mielestäni paljon suoraviivaisempaa ja mielekkäämpää.
Pormestari Marko Jarva 